Purjelautailusunnuntai

Olen aika suuri kotimaamme fani, mutta yksi ehdoton huono puoli meillä on – surffausmahdollisuudet ovat aika marginaaliset. Lähimmäs lainelautailua päässee lisäämällä lautaan purjeen, lajin englanninkielinen termi windsurf onkin varsin osuva. En ole koskaan kokeillut oikeaa surffausta, mutta jokainen joka on sitä päässyt tekemään, kuvailee poikkeuksetta kokemustaan ylisanoin. Surffaus siis pysyy sillä samalla pitkällä bucket listillä, missä hengaavat myös kitaransoiton oppiminen ja sujuvan ruotsin puhuminen.

purjelautailu8purjelautailu3purjelautailu4purjelautailu1

On pieni mysteeri, mikä saa jotkut lajit kolahtamaan täysillä ja toisista ei pidä vaikka kuinka haluaisi tykätä. Mun laji-innostuksissa toistuvat tietyt elementit – ulkona oleminen, vauhti, vesi, kropan kokonaisvaltainen liikkuminen, urheilu jossa unohtaa urheilevansa. Siitä huolimatta vaikkapa melonta ei ole koskaan kolahtanut pahemmin, olkoonkin se teoriassa jotain, mitä mun todella kuuluisi rakastaa. Viime kesän tuttavuus purjelauta sen sijaan iski kerrasta sarjaan ”tätä pitää päästä tekemään enemmän”, ja tänä kesänä vesileikkeihin on päästy jo kahdesti. purjelautailu2purjelautailu7

Kun purje on riittävän pieni ja lauta suuri, sen päällä alkaa aika nopeasti pysyä tasapainossa. Sunnuntaina tuuli oli täydellinen navakka kahdeksan metriä sekunnissa niin, että sekä rannasta pois että rantaan pääsi surffaten. Kahden tunnin varaus jaettuna kaverin kanssa on juuri sopiva aika ja hinta, sillä purjelautailua kokonaisvaltaisempaa lihastreeniä ei nopeasti tule mieleen. Purjeen hallinta ja mereen molskahduksen jälkeen laudalle punkeminen vaativat niin keskikroppaa kuin käsivoimiakin, ja ainakin omat pohkeeni aloittivat rasitustärinän jo puolen tunnin vedessä olon jälkeen.

purjelautailu6purjelautailu5P3080708

Tuulilajien yksi hyvä puoli on niiden suunnittelemattomuus – viikkoja etukäteen tehtävät varaukset eivät toimi, sillä onnistuminen riippuu säästä. Listojen ja kalenterin kautta elävälle ihmiselle tuulten armoilla oleminen tekee hyvää, mennään sitten jos kelit sen suo. Varattiin lauta Twentyknotsilta, joka saa vahvan suosituksen kivana paikkana. Homma toimii, varaaminen on helppoa ja ihmiset mukavia. Jos loppukesällä on uuden kokeilemisen kutinaa, niin hei: vaikka puissa vilahtaa vihreän seassa keltaista ja oranssia, niin meri on yhä lämmin, sinne ehtii vielä.