Teekkariunelman täyttymysvuosi

Edes joka toinen vuosi ei osu kohdalle huippujännittäviä tilaisuuksia, mutta juuri niihin 12.11.2018 kuului. Killan vaalikokouksen toinen osa alkoi neljältä iltapäivällä ja kesti tuttuun tapaan puolille öin, mutta mun paniikin ja pakotetun tyyneyden välinen taistelu sai rauhan ensimmäisten joukossa sillä Mediakeisarin vaali oli heti alussa. Äänestys meni toiselle kierrokselle, mutta lopulta screenillä loisti mun nimi ja perässä luku 50,8%. Mä saan mitä kaikkein, kaikkein eniten viimeisen kuukauden ajan oon halunnut. Vuosi 2019 on the kiltavuosi. Mun ei tartte itkeä pettymystä eikä raapia kasaan kakkossuunnitelmia. Loput reilut kuusi tuntia kokousta meni äkkiä.

teekkariunelman täyttymysvuosi6

Vaalikokousbingon sanat organisaatiouudistuksesta sieniretkeen, diversiteettiin ja hyvinvointiin on ens vuonna mun kaikki, ja kliseeimagosta huolimatta sanon kirkkain silmin, miten tämä yhteisö on antanut niin paljon ja haluan enemmän kuin mitään muuta antaa takaisin. Give back. Kaamos on tiputellut melankoliaa suuresta onnesta huolimatta, mutta pitkin viikkoa oon myös pakahtunut vaikka missä hetkissä kiittämään, että tässä kävi just näin. Mulla on kaks isoa unelmaa, se maatila, perhe ja nelijalkaislauma, jonain päivänä, ja sitä ennen nämä täysillä koetut teekkarivuodet ja Otaniemen taika. Hallitusvuosi kolahtaa tismalleen jälkimmäiseen (aikajärjestyksessä ensimmäiseen) ja unelmien toteutuminen on jo itseisarvoisesti siistiä.

Viikko tarjoili muutenkin sitä parasta Otaniemeä. Keskiviikkona istuttiin kiltiksellä taistelemassa Simulink-tehtäviä kasaan, kun kylän Telegram-ryhmään tuli ilmoitus että Otakaarella pääsee laskeutumaan köyden varassa katolta. Lähdettiin ja oli hurjaa ja hauskaa. Palattiin kiltikselle, maisteltiin yhdessä mutakakkua tarjoiluideana abisitsejä varten ja saatiin kooditkin eroon erroreista. Torstaina PoRan 50-juhlavuosi jatkui ja oltiin isolla porukalla pomppimassa tramboliinipuistossa (opin taka- ja etuperinvoltin!) ja tutustumassa curlingiin. Perjantaina rakas sisarkilta Athene täytti 19 vuotta ja ilta meni hauskuuttaan nopeasti. Lauantaina marraskuu ja aurinko löysivät pitkästä aikaa toisensa ja Otaniemen tiilien taakse kätkeytyi maan ylioppilaskunnan liittokokous, Slushin vapaaehtoispäivät ja bio-opiskelijoiden kokoontuminen, ja Dipolin lounaalta kävellessä olin taas yhden kerran lisää vakuuttunut, etten ole saanut vielä lähellekään tarpeeksi tästä kuplasta.

Kiltavuosi 2019, mä en malta odottaa sua.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s