Arjen hyvä

Yliopiston periodit (vrt. lukiossa jaksot) on meillä kuusi viikkoa + tenttiviikko. Ensimmäinen periodi päättyi ja kulunut viikko oli sen tenttiviikko, ja maanantaina alkaa uusia kursseja, osalla enemmän ja toisilla vähemmän. Kakkosperiodi on samat kuusi viikkoa, ja tenttiviikko alkaa 10.12. Tuntuu, että siihen ei ole mitään aikaa, marraskuu on ovella ja kokemuksen mukaan marraskuu on joulu-, helmi- ja maaliskuun ohella niitä vuoden pätkiä, kun päivät kiitävät enemmän kuin yleensä. Sen sijaan koulun alkamisesta syyskuussa tuntuu olevan kuukausikaupalla aikaa, mutta samat 6+1 siitä on mitä on tämän vuoden koulua vielä edessä.

arjenhyvä2

Mulla ei ollut yhtään tenttiä, eli tentitön tenttiviikko oli keskimääräistä väljempää kalenterin suhteen. Kääntöpuolena yksikään kurssi ei loppunut vielä, vaan kaikki jatkuvat ensi periodiin ja yksi matikan kurssi tulee vielä päälle. Mua vähän kauhistuttaa tuo uusi kurssi, koska matikan ihanuus katoaa aika äkkiä mun arjessa sen alle, että se saa muistamaan niin monia mun omia kehityskohteita: kärsimättömyyttä, nopeaa turhautumista, mukavuudenhalua ja vaikeutta allokoida hankalille asioille niiden oppimiseen tarvittavaa aikaa. Toisaalta, juuri siksi puolipakolliset matikan kurssit tekevät myös todella hyvää, vaikka miten matkan varrella menisikin hermot.

Kuvittelin, että tyhjähkö viikko tarkoittaa viikon lopussa myös tyhjähköä todo-listaa (eipä kyllä), mutta aikaa ehti laittaa moneen tosi hyvään juttuun. Unisportin urheilusarjat alkoivat, ja PoRalla oli säbä- ja korispelit keskellä viikkoa perinteisen sunnuntai-illan oman säbävuoron lisäksi. Lisäksi maanantaina oli ensimmäinen ratsastustunti Otaniemessä ja keskiviikkona käytiin boulderoimassa, ja oli superkivaa ehtiä liikkumaan  myös arkipäivisin ja -iltaisin. En välttämättä ennen yliopistoon tuloa olisi arvannut miten laajasti nää vuodet opettaa uusia taitoja, mutta esimerkiksi alakoulun pallolajeissa  kehittyminen vielä parikymppisenä on yks näistä ehdottomista lempiasioista opittavien taitojen listalla.

arjenhyvä6

Muuten tämän hetken fiilikset kiertää luuppia siitä, miten ensi vuosi on auki, koska kiltavirkakuviot selviää vasta parin viikon päästä, ja aivot ei ehdi käsitellä paljoakaan kuplan ulkopuolisia tekijöitä – kaikki muutkin kokonaisuudet, joiden kanssa pää tyhjinä hetkinä askartelee, tavalla tai toisella liittyvät Otaniemi-maailmaan. Kävi myös ilmi, että tänä vuonna joululoma on lähes kuukauden pitkä, kun tenttiviikko loppuu 14.12. ja koulu alkaa vasta 7.1. (tänä vuonna lukukausi alkoi 2.1. ja viime vuoden viimeinen tenttiviikko loppui 22.12.) En ole mitenkään superinnoissani joululoman pitenemisestä (vaikka varmasti ihan mukavaa että on tarpeeksi pitkä hengähdystauko vuoden vaihtuessa), mikä kertoo lähinnä siitä miten hyvää koululla ja Otaniemen punatiilien lomassa vietettävä arki onkaan.

Kulunut viikko ollut taas yksi malliesimerkki maailman kivoimmista arkipäivistä päiväunineen, lounasmiitteineen, abiesittelyineen ja extempore-hengailuineen. Jossain välissä ehti tehdä viikon hommat, lukea kirjaa ja ostaa Tori.fi:stä kaikkien näiden vuosien jälkeen ne siistit korolliset kengät, ettei aina tarvitse lainata äidiltä tai siskolta.  Aurinko paistaa, öisin on pakkasta ja glögi ja luumuhillo ovat tulleet kauppoihin, ja viikonloppuihin mahtuu hetki metsää ja suppiksia, mistä postauksen kuvatkin ovat.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s